maanantai 6. helmikuuta 2017

Chef Donald (Aku kokkina) / The Volunteer Worker

Vihdoin ja viimein tulee Akun uskomattomasta ja vuosikymmeniä jatkuneesta saagasta pieni pala puraistua, kun The Chronological Donald -kokoelman ensimmäisen osan loputkin lyhytelokuvat tulee lätistyä läpi. Viime kerralla Aku testaili osaamistaan maatilan isäntänä ja lopputuloksena oli osittain laimeahko kamppailu paarman kanssa, eikä siitä sodasta oikein saa ikimuistoista taistoa, vaikka miten kääntelisi tai vääntelisi. Taannoisen tuplailtaman toisena viihdykkeenä oli ilmeisesti rennoksi luontokävelyksi aiottu valokuvausreissu metsän otuksia ihmettelemään, ikuistamaan ja ihastelemaan, vaan niinpä vain kärsivällisyys jälleen lopahti alkuunsa ja piti päästää raivo valloilleen. Käsittämättömäksi kärhämäksi kasvanut turha vääntö onnistui kyllä ilahduttamaan ja kyllähän tuollaista toikkarointia mielellään vilkuilee. Eihän edellisestä ankkailusta vielä ole montaakaan päivää, mutta ajattelin nyt hoitaa homman pakettiin, koska tässä vaiheessa lokakuussa alkaneen urakan ensimmäisten teosten suhteenkin vielä kohtalaisen kirkkaita muistikuvia mielessä välkehtii. Siltä pohjalta voisin tekstin loppuun pienoisen summauksen näistä nähdyistä raapustella, mutta tärkeimmät ensin, eli aluksi katselemattomien kimppuun...


Chef Donald (Aku kokkina)


Sekasortoa ja mieletöntä hävitystä sitä tälläkin kerralla olisi tarjolla, vaikka tavoitteena olisi paistella parit makoisat vohvelit. Aku löydetään liimailemasta lisäyksiä reseptikirjaansa, mutta ohje paahdetun ankan valmistukseen paheksututtaa ja mokomakin joutaa pois sivuja pilaamasta. Taustalla pauhaava radio lähettelee Mamma Mallardin ruoanlaitto-ohjelmaa, jossa houkuttelevasti höpötellään kullanruskeista vohveleista lisätyllä rasvalla, mikä laittaa Akun hekumoimaan herkuilla, namnam! Melkeinpä kaikki tarvikkeet löytyvät, mitä nyt pitää pihakanalasta pikaisesti kipaista pari munaa, mutta siis nopsasti päästään vatkailemaan. Huolimattomasti huiskien taikinan sekaan lupsahtaa runsaasti erinäisten asioiden liimailuun paremmin sopivaa töhkää, mikä odotetusti osoittautuu melko hankalaksi noin lopputuloksen toimivuuden kannalta. Taikinassa kyllä sitkeyttä on ja irvistellen Aku vääntää kelvottoman mötkäleen kanssa. Periksiantamattomuus nousee jälleen pintaan, koska vohvelirauta odottaa kuumana ja hyvää haukkailtavaa tekee mieli. Siinähän sitä samalla tulee kepponen jos toinenkin kokeiltua ja kaikki karkaa käsistä, kun touhuilun ohessa rakenteista löytyy heikko kohta, mikä on romahduttaa koko talon. Omia virheitä ei tietenkään tule myöntää, vaan ennemmin vaikkapa voi rientää täydellä kiukulla muksimaan näihin käänteisiin täysin viattoman kokkailuohjelman henkilökunnan. Sellainen vekkuli se Aku osaa olla, kun vihantunne käy vastustamattomaksi...

Joulukuussa 1941 ilmestynyt seitsenminuuttinen Chef Donald olikin samalla Akun viimeinen elokuvaesiintyminen kyseisen vuoden puolella, mutta loistokas ura toki jatkui vuodenvaihteen jälkeen, ja kuten aiemmin höpöttelin, niin tuolloin maailman sotaisat käänteet tempaisivat Akunkin mukaansa kamppailuihin ja armeijatouhuihin. Keittiössä ei kuitenkaan pyssyillä paukutella, vaikkakin alkaa näyttää siltä, että halua järeämpien aseidenkin käyttöön kyllä olisi. Peruskaava pysyy sinällään samana, kun yksi huolimaton erhe johtaa jälleen kasautuvaan kaaokseen, järkikulta ottaa taukovapaata ja siinäpä sitä jälleen riehutaan. Pitelemättömät tuhovoimat vapautetaan valloilleen keittiöön ja herkullinen vohvelivälipala saa siirtyä raivopäisen rymistelyn tieltä. Pari kolausta kulhosta ei laita Akua luovuttamaan, vaan tukehtumisen ja palovaaran uhallakin painetaan älyä vailla kohti vääjäämätöntä hävitystä. Carl Barksin kynästä tämäkin melskaus on osittain lähtöisin ja voi helposti väittää, ettei tylsiä hetkiä juuri tarvitse kärvistellä, vaan kokonaisuudesta kokkaillaan maukas kamppailu nautiskeltavaksi. Happi on loppua, pyrstö käristyy ja tuleepa talokin melkein tuhottua, mutta näinpä saadaan jälleen yksi omituinen luku lisää Akun omalaatuiseen sankaritarinaan.

Chef Donald (1941) (IMDB)



The Volunteer Worker


Tämän viidelle kuukaudelle jakaantuneen ja 37 lyhytelokuvaa käsittävän rupeaman viimeiseksi teokseksi valikoitunut The Volunteer Worker on vuotta varhaisempi kuin muutama edeltänyt lyhytelokuva, eli ilmestynyt jo 1940. Sinänsä se ei oikein näiden muiden joukkoon ihan saumatta sovi, koska kyseessä on ennemmin mainosjuttu hyväntekeväisyystyön ja yksityisten lahjoitusten puolesta. Aku toki päähenkilönä toimii, mutta minusta kyseinen tekele ei noin piirrosviihteenä erityisen ansiokas tapaus ole ja kestoa ei ole edes puolta siitä kuin mitä kokoelman animaatioilla keskimäärin, sillä jäädään hiukkasen alle kolmeen minuuttiin. Liekö sitten näistä syistä johtuvaa, että ensimmäisessä The Chronological Donald -kokoelmassa The Volunteer Worker löytyy toiselta levyltä piilotettuna bonuksena. Sellaisena se kieltämättä on ihan kiva ja kiinnostava lisä, mutta kiekkojen varsinaiseen sisältöön nähden valjumpaa menoa. The Volunteer Worker on laitettu bonukseksi myös kokoelmalle The Chronological Donald Volume 2, tosin siinä tapauksessa ei enää ole tätä tuokioista kätketty kuvien taakse.

Mitä varsinaiseen tarinaan tulee, niin se ei ainakaan kiemuraisilla juonikuvioillaan katsojan päätä laita pyörälle. Tosin ovathan nämä akuilut yleensäkin melkoisen yksinkertaisia siinä suhteessa, mutta tässä tosiaan Aku lampsii ovelta toiselle tehtävänään pyytää ihmisiltä lahjoituksia hyväntekeväisyyteen. Kyseinen ankka lyhyellä sytytyslangallaan ei noin ihan ensimmäisenä valintana tulisi mieleen tällaiseen kärsivällisyyttä ja ystävällisyyttä kysyvään hommaan, mutta kaipa halutaan korostaa sitä ajatusta ja sanomaa, että kaikki pystyvät auttamaan, jos vain tahtovat. Lopussahan siitä vielä varsin suorin sanoin höpötellään, ettei tarvitse paljoakaan antaa, vaan kukin kykynsä mukaan osallistukoon. Ennen onnistumisen iloja Aku saa kuitenkin monta tylyä vastaanottoa ja kaveri alkaa toistuvien vastoinkäymisten jälkeen hiukkasen hiiltyäkin ja asenne on jo menossa siihen suuntaan, että ne vapaaehtoiset lahjoitukset kiskotaan kohta vaikka väkisin. Tuliseen tuittuiluun ei kuitenkaan tässä tapauksessa yllytä, vaikka ovia lätkitään päin näköä ja koirakin puraisee pyrstöhöyheniä. Pätkä ilmeisesti tahtoo myös viestiä, että vapaaehtoistyöntekijän urakka onkin välillä varsin epäkiitollista puurtamista ja vastassa on loputon eieieieieieieieieiei!-litania töykeään sävyyn lausuttuna. Siinä jokseenkin lannistuneessa mielialassa ja särkevin räpylöin viimein löytyy yksi ymmärtäväinenkin ystävällinen ihminen ja tämä kohtaaminen tuo uutta puhtia jatkamiseen.

The Volunteer Worker (1940) (IMDB)



Sinänsä siis hyvän asian puolesta tämän parivaljakon jälkimmäinen minipiirretty julistelee, mutta luulenpa silti, että suurin osa hauskaa hupia ankka-animaatioista etsivistä arvostaa enemmän kovaa koitosta keittiönurkkauksen puolella. Epäonnekkaat kokkailut supersitkeiden vohvelien parissa eivät nekään ihan kokoelman kärkihuippua tavoita, mutta minusta ainakin siinä määrin mallikkaasti onnistutaan leppoisa leivontahetkikin kääntämään kiukkuiluksi, että pitäähän hyvä yritys vähintään kakkossarjaan kohotella. Tekstin alussa lupailinkin, että voisin näille 37 lyhytanimaatiolle jonkinlaisen löyhän laatuluokituksen kyhäillä ja neljä lokeroa mielestäni riittää tässä tapauksessa. Mainittakoon sekin, että timanttisten mestariteosten ja samalla täyssurkeiden tapausten osiot pystyy jättämään pois, koska yhdessäkään ankkailussa ei mielestäni ollut ainesta aivan huipulle ja toisaalta syöksyt surkeuteenkin jäivät kokematta.

Jos katselee lyhytelokuvien keräämiä pistekeskiarvoja IMDB:n puolelta, niin suuri osa osuu välille 6-7,5, mikä minusta kertoo osaltaan myös siitä, ettei isompia notkahduksia ole päässyt sattumaan. Monesti näissä tasalaatuisuus tosiaan vallitsee niinkin vahvana, etten edes lähtenyt lokeroiden sisälle arpomaan mitään tarkempaa paremmuusjärjestystä, vaan karkeampi jako saa riittää. Joku Aku-expertti varmaan pystyy näitä isommalla asiantuntemuksella lajittelemaan, mutta ne pohdinnat pitää sitten etsiä muualta. Mitään mittavampaa yhteenvetoa koostehöpötyksineen en näistä viitsi vääntää, vaan lajittelu riittäköön, sillä luulisin, että Akusta on nyt tullut puheltua ihan riittävästi. Turinoita olisi kyllä määrittelemättömän mittaisen tauon jälkeen tarkoitus jatkaa, koska näitä kivoja kokoelmia tosiaan on useampia ilmestynyt ja ainakin toinen niistä kiinnostaisi katsella ja kommentoida läpi.



Sen näkee sitten, milloin projekti jatkuu, mutta siihen saakka välitilinpäätöksenä toimikoon vaikkapa seuraava summaus ensimmäisen koosteen sisällöstä, eli tässäpä The Chronological Donald Volume I laatuluokittain ja linkeistä jaarittelut:

Tuhovimmaisen tunaroinnin ja sekalaisen sekoilun parhaat palat


Donald's Vacation (Aku Ankan kesäloma)
Fire Chief (Palopäällikkö)
Good Scouts (Partiolaisten parhaita)
The Hockey Champ (Jääkiekkosankari)
The Riveter (Aku niittaajana)
Timber (Puu kaatuu)
Truant Officer Donald (Aku koulupoliisina)

Pirteää porhallusta ja repäisevää rankka-ankkailua nämäkin


Billposters (Hessu mainosmiehenä)
Chef Donald (Aku kokkina)
Donald's Camera (Aku valokuvaajana)
Donald's Dog Laundry (Akun koirapesula)
Donald's Golf Game (Aku mestariputtaajana)
Early to Bed (Aku untenmailla)
Modern Inventions (Metkojen keksintöjen museossa)
Mr. Duck Steps Out (Hra Ankka juhlii)
Officer Duck (Aku poliisina)
Polar Trappers (Pohjoisnavan pyyntimiehet)
Put-Put Troubles (Aku Ankan moottorivene)
Sea Scouts (Merten sankarit)
Self Control
Window Cleaners (Ikkunanpesijät)



Hiukkasen hyytyneet hytkytykset, mutta kelpaavat kyllä


A Good Time for a Dime (Aku tivolissa)
Beach Picnic
Donald and Pluto (Aku Ankka ja Pluto)
Donald's Nephews (Akun veljenpojat)
Golden Eggs
Old MacDonald Duck (Aku Ankka farmarina)
The Autograph Hound

Vaisumpaa viihdettä


Don Donald (Aavikon Aku)
Donald's Better Self (Akun parempi minä)
Donald's Cousin Gus (Hansu-serkun vierailu)
Donald's Lucky Day
Donald's Ostrich
Donald's Penguin (Aku Ankan pingviini)
The Fox Hunt (Ketunmetsästys)
The Volunteer Worker
The Wise Little Hen (Viisas Kana Kananen)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti