Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige (Peukaloisen retket villihanhien seurassa)

Tässä vaiheessa lienee hyvä vaihtaa välillä animaation puolellekin. Samalla pääsee mukavasti lapsuusmuistojen kimppuun, kun ruudulle seikkailemaan vipeltää Nils Holgersson kumppaneineen. Eipä tässä kai sitten muuta kuin loikataan hanhen selkään tutkimaan miltä Ruotsin kesä vaikuttaa.

Myönnän heti, ettei näistä Peukaloisen seikkailuista ollut paljoakaan yksityiskohtia tallentunut muistiin, vaan suurin osa tarinoista on valitettavasti painunut vuosien vieriessä muistojen hämäriin. No, alkujakso oli kuitenkin heti sen verran tutunoloinen, että nostatti jo mukavia tunnelmia, oi voi...

Katsomani elokuva on varsinainen tynkäversio sarjasta The Wonderful Adventures of Nils (Peukaloisen retket). Tälle elokuvaversiolle nimi taas on otettu suoraan Selma Lagerlöfin kirjasta, johon sarjakin perustuu. Kun huomioi, että elokuvalla on mittaa vähän yli 80 minuuttia siinä missä sarjan 52 jaksoa venyvät 21 tuntiin, niin lienee selvää, että on vaadittu ankaraakin karsimista. Wikipediasta löytyvän jaksolistan perusteella monia osia on jätetty kokonaan pois, mikä ei ole suurikaan ihme. Tämä tiivistetty versio tehtiin alunperin Saksan markkinoita varten, mutta Atlantic Film päätyi kymmenisen vuotta sitten julkaisemaan sen levyllä ruotsinkielisellä puheella ja suomenkielisellä tekstityksellä varustettuna.

Siirrytäänpä siis kohti Ruotsin kesäistä maaseutua. Erään pientilan pihalla perheen kotieläimet yrittävät viettää rauhallista ja mukavaa päivää, kunnes poika Nils tulee köyden kanssa samoihin ympyröihin aikomuksenaan kiusata hanhia. Siinä toiset sitten juoksevat minkä ehtivät, kun Nilsillä on pahat mielessä. Vanhemmat laittavat pojan rangaistuksena sisälle opiskelun pariin.

Kovin pitkään ei Nils kirjan edessä ehdi aikaansa viettää, kun tulee jälleen uusi mahdollisuus pahanteolle. Hän huomaa erään seinustan vieressä pienen kotitontun, joka saa päätyä haaviin ihmeteltäväksi. Jokseenkin ärsyyntynyt tonttu on sitä mieltä, ettei Nilsiä mikään lukukomennus enää tässä vaiheessa ohjaa oikealle polulle. Niinpä hän kutistaa pojan ihmettelemään maailmaa aivan toisenlaisesta näkökulmasta.

Siinä sitten osat vaihtuvat, kun kuriton Nils huomaakin olevansa lähes kaikkia tilan eläimiä pienempi. Lemmikkihamsteri Rymy tosin kutistuu samassa suhteessa. Eipä enää olekaan niin mukavaa, kun on paljon pienempänä muiden mielivallan armoilla, varsinkin, kun vuosien mittaan on tullut kiusattua suurta osaa tilan eläimistä. Nämä eivät kovin suopeasti suhtaudukaan kooltaan kutistuneeseen Nilsiin.

Tilalle tekee välilaskun kohti Lappia liitelevä villihanhiparvi. Joukosta pari vähän ivaillen kutsuu kesyn Martti-hanhen mukaansa kesäreissulle. Siinä muiden naureskellessa Martti kuitenkin sisuuntuu, ja päättää tosissaan koettaa, kantavatko siivet. Nousu on jokseenkin takkuileva, mutta onnistuu kuitenkin. Hetken mielijohteesta Nils hyppää kyytiin Rymyn kanssa. Näin villihanhet saavat seurakseen kolme erilaista epeliä.

Pitkä ja vaarallinenkin lentomatka Lappia kohti pääsee jatkumaan. Kaikki eivät ole oikein innokkaina uusista tulokkaista, mutta joukkoa johtava viisas ja ymmärtäväinen Ahku onnistuu aina puhumaan asiat siten, että voidaan taas jatkaa sopuisaa yhteistä taivalta. Matkan varrelle mahtuu petoeläimiä, joiden haaveena on popsia hanhia, kävelevä Kaarle-patsas, metsäpalo ja muuta sellaista, mikä voi koitua siivekkäiden kohtaloksi. Toisaalta sitten myös elämän parempia puolia, kuten mukavaa oleilua ja pienokaisten kuoriutumisia.

Sinänsä sujuvasti tämä koosteversio on mielestäni onnistuttu leikkaamaan, eli enempää häiritseviä tökkimisiä en juurikaan ollut näkevinäni. Toki välillä kiiruhdetaan varsin vikkelästi paikasta toiseen, ja tässä versiossa tosiaan on useampikin välipysähdys jäänyt ilmeisesti kokonaan pois. Lueskelin hieman sarjaan ja kirjaan liittyen. Sen perusteella yhtenä kirjan tarkoituksena oli esitellä Ruotsia ja sen kulttuuria nuorille koululaisille. Sarjan jaksolistan perusteella voisi olettaa, että vähän samaa siinäkin on haettu. Tämä tynkäversio taas karsii muutamaa kohtausta lukuun ottamatta sellaisen puolen pitkälti pois.

Sen verran mukavan tunnelman tämäkin versio jälkeensä jättää, että tekee kyllä mieli hankkia sarja kokonaisuudessakin katseltavaksi jossakin vaiheessa. Käsittääkseni se olisi kohtalaisen helposti hankittavissakin, sillä Atlantic Film on julkaissut useamman neljän levyn boxin sarjasta. Pitää nyt miettiä vielä ennen tilailuja, sillä tuli tuossa päätettyä, että yrittäisin vähän purkaa levyhyllyä katsomattomien suhteen ennen kuin alan enempää lisäostoksia tekemään. Tosin ne voisi kyllä itselle perustella sillä, että nämä levyt olisivat mukava pieni osa menossa olevaa "paranna onnetonta kielitaitoasi edes vähän"-projektia... Senkin voisi mainita, ettei tämä ole ainoa kerta, kun Nilsin seikkailuja on ruudun puolelle siirretty, vaan niitä löytyy enemmänkin, vähän liiankin paljon tässä lueteltavaksi.

Tässäkin tapauksessa juttu menee vähän animen puolelle, sillä tarina on siirretty piirrossarjan muotoon pitkälti japanilaisin voimin, mikä ei ole lainkaan huono juttu, sillä yleensä sieltä tulee varsin kaunista katseltavaa. Se pätee myös tämän kohdalla. Söpöilyksihän se ainakin paikoitellen menee, kun sympaattiset eläimet seikkailevat, mutta antaa mennä vain, onhan maailmassa paljon pahempiakin asioita. Sarjalle ohjaajiksi on merkitty Hisayuki Toriumi ja Mamoru Oshii, joista jälkimmäiseltä on tullut nähtyä useampikin elokuva. Näistä Oshiilta nähdyistä tämä edustaa ehdottomasti hempeintä linjaa, kun taas esimerkiksi hänen ohjaamansa Jin Roh: The Wolf Brigade on kovinkin synkkää katseltavaa.

En mielestäni ole useinkaan erityisen vaatelias levyjen kuvanlaadun suhteen. Yleensä se riittää pitkälle, että elokuva on leikkaamaton ja kuvasuhde oikea. Tämä Atlantic Filmin levy ei ainakaan kehuja saa, sillä vaikuttaa siltä, että jokin vanha videotallenne on siirretty ilman sen suurempia siistimisiä levylle. Lähdemateriaaliin ei siis ole tässä tapauksessa paljoakaan panostettu. Ei huono kuvanlaatu elokuvaa pilaa, mutta kieltämättä pari kertaa kävi mielessä, että vähän olisi voinut yrittää siinä suhteessa. En yhtään ihmettele, jos joku saman julkaisun hankkinut pettyy enemmänkin.

Siinä missä kulttuurisivistys jää elokuvaversiossa vähemmälle, niin sydämen koulutusta korostetaan. Nils ei tietenkään samantien ole miksikään kultapojaksi muuttumassa, mutta niinpä vain matkan varrella kehitystä tapahtuu. Aiemmin monen näkemys on ollut se, ettei Nils ainakaan ikinä muita auta, mutta niinpä vain tiukoissa paikoissa paremmat ominaisuudet ponkaisevat jostakin syvemmältä kohti pintaa.

Vaikuttaa siltä, että on lähdetty päättäväisesti välinpitämättömyyttä ja ilkeilyjä vastaan. Katkeruus toki yrittää välillä päätään nostella, mutta ymmärrys, ystävällisyys ja rakkaus nujertavat sellaiset ankeammat tunnelmat melko suvereenisti. Se "anteeksi" on vain useinkin olevinaan niin vaikea sana lausuttavaksi yhdelle ja toisellekin, mutta auttaa yleensä lopulta kummasti.

Valitettavaa en paljoakaan keksi, vaan varsin miellyttävää katseltavaa tämä 80-minuuttinen on. Eläinsöpöily on lähes aina positiivinen puoli ja muutenkin kaunista katseltavaa löytyy. Ehkäpä elokuva on suunnattu vähän nuoremmille, mutta kyllä se tännekin kelpaa, sillä vastapainoksi tulee kuitenkin katseltua kaikenlaista muutakin. Sydämen valinnankin osuessa loppupuolella maaliin, voi tässäkin tapauksessa elokuvailtaa lopetella vallan mukavissa tunnelmissa. Taas tarjoutuu pienimoutoinen mahdollisuus väärinkäyttää Yrjänän tekstejä: "Alla pilvien, kautta vaistojen. Löydät sydämen, pettäisitkö sen?" Niinpä...

Näin tämäkin kesäinen reissu viilettää ohi siipien havistessa, varsinkin tässä versiossa. Kun nyt talvikin pääsi lopulta hyökkäämään kimppuun, niin lienee hyvä palata hetkeksi kesäisempiin tunnelmiin:

The Wonderful Adventures of Nils (1980) (IMDB)